Niin sanoakseni

niin sanoakseni
minun on palattava alkuun

rakennettava tavuista talo

odotettava

että seinät lahoavat sanoiksi

niin sanottaviksi

ja loppu joka on alku

on kivet

jotka eivät puhu

Näkötorniin turha kiivetä

näkötorniin turha kiivetä

kauaksi ei voi katsoa

kaikki näkemisen arvoinen

lähellä, lähempänä

sisällämme

Kun tähtää keskelle

kun tähtää keskelle
osuu joskus laidoille
härkää silmään

Tyhjästä on hyvä nyhjästä

tyhjästä on hyvä nyhjästä
mistä muustakaan
saisimme kiinni

Sanat pohjimmiltaan lähes tyhjää

samoin kuin materia
sanat pohjimmiltaan lähes tyhjää

juuri ja juuri erottuu muutama elektroni

epämääräiset merkitykset

ja protoni

kvantit

joiden olemuksesta

emme koskaan saa otetta

jos haluamme nähdä sanan kokonaan

ja päinvastoin

Demokratia on diktatuuria

demokratia on diktatuuria

on lause, sen masinoima

joka haluaa hallita yksin

Runo on kvanttimaailma

runo on kvanttimaailma

ajaton

Lintu on siivet

lintu on siivet

joita meillä ei ole, silmät

jotka katsovat sisäänpäin

syksyisin

kun katoamme itseltämme

Laitettiin lusikat jakoon

laitettiin lusikat jakoon
sulle, mulle
alpakkainen
heitin nurkkaan
kissankultaisen aterimen, kuoleman

toistaiseksi

Kaikki on osatotuus

kaikki on osatotuus

murto-osa

oikeastaan ei juuri mitään

Piti kirjoittaa

piti kirjoittaa
mutta linnut veivät minut
metsiin, rannoille ja pelloille
lahonneisiin lintutorneihin
joihin kiipeäminen pelotti
niin kuin kaikki keksityt tarinat
takertuvat hauraaseen kaiteeseen
kuulevat ylhäältä
kynän havinan